Kenestähän minunlaiseni ihmisen olisi pitänyt nähdä unta?

Jos lakkaisimme räpiköimästä tuskan meressä,

kelluisimme sen pinnalla aivan itsestään.

Mutta ehkä me kaikki huomaamme sen vasta sitten,

kun olemme ensin räpiköineet itsemme sen syvyyksiin.

Minkähän takia minä en hukkunut, vaikka olin jo pysähtynyt sen pohjalle?

Silloin minusta tuntui,

että kaikki maailmassa oli hylännyt minut.

Ehkä minä en kuollut siksi, koska sehän oli tuskan meri.

Ja kuolemalla olisin päässyt pakenemaan sieltä.