En koskaan tullut ajatelleeksi,

että voisin elää siksi että itse haluaisin.

Aina jokin tekosyy.

Yritin vakuutella itseni jatkamaan valheellisilla motiiveilla.

"Koska minun on pakko".

 

Vaikka kuinka monta kertaa yritinkin uskoa siihen...

iloiseen tulevaisuuteen,

jokin onnistui aina murtamaan sen haaveen.

Kaikki toivo tuntui kadonneen. En uskaltanut enää uskoa.

Kaikki sortui aina uudestaan ja uudestaan.

Maailma palasi silmissäni taas mustaksi.

 

Mutta haluaisin yrittää vielä.

Ehkä olen vain typerä.

Mutta en silti tahdo luovuttaa.