Haluaisin olla vahvempi.

Niin etten tulisi koskaan surulliseksi.

Niin ettei mikään voisi satuttaa minua.

Mutta en ymmärrä.

Vaikka minä yritän hymyillä lakkaamatta,

yritän pysyä hyväntuulisena ja kilttinä kaikille,

suuttumatta, valittamatta, masentumatta,

tuntuu kuin repeytyisin.

En jaksa olla iloinen.

En jaksa esittää kilttiä.

En välitä mistään.

Mutta kun se loppuu, olen taas iloinen.

Haluan olla vahvempi, ettei noin kävisi.

Etten vaipuisi taas synkkään maailmaani.

Että voisin olla aina iloinen.

Kyllä minä olen oikeasti onnellinen.

Suoraan sanoen en välittäisi kuolla enää.

Anteeksi kaikesta vaivasta, mitä olen aiheuttanut.

Teidän ei tarivtse enää koskaan huolehtia minusta.