He luulivat että he voisivat elää niin ikuisesti.

He olivat enkeleitä, täydellisiä, kauniita, puhtaanvalkoisia.

Mutta enkelit eivät saaneet rakastaan.

Ja luullen että he kestäisivät;

he päästivät toisistaan irti.

Mutta ei, kuinka väärässä he olivatkaan,

he eivät enää haluneet elää elämäänsä yksin.

Joten he repivät siivet selästään,

tahraten kaiken sen valkeuden verenpunaiseen,

langettaen itsensä ikuiseen pimeyteen,

koska jos he eivät voineet saada toisiaan,

he eivät tarvinneet enää mitään.