Mun elämä on aika kammottava

Katson läpi suurennuslasin

Naurettavan kammottava

Oksentelen yksinäisyyttäni ja huomaan taas millaista se on

Järisyttävän ironista tragediaa

Se on kahvikuppi lattialla

Hiiren häntä joka laahaa maata

Se on nauruntyrskähdys junaraiteiden yllä

Psykedeelinen häpeä mikä ei tunnu missään

Se on epätoivo