Mun päivät menee siihen että mä mietin millä paskalla voisin täyttää tämän tyhjän sydämeni, etten kokisi tätä merkityksettömyyttä. Laiskuudessani mä kaadan sinne mitä tahansa. Laiskuudessani mä hyväksyn kaiken ja kadun jälkeenpäin. Laiskuus muuttuu itsesääliksi kun alan katua jopa itseäni.