Minua ei ole enää olemassakaan.

Minut on revitty riekalieksi. Siltä minusta tuntuu.

Ei ole toivoa, ei enää mitään.

Olen yhtä kuin kuollut. Vailla tahtoa... vailla merkitystä.

Sieluton marionetti joka ei liiku omasta tahdostaan.

 "Mikä sinua odottaa huomenna, kun elät ilman merkitystä?".

Sekoan epätoivoon. Tulen hulluksi. Tuska kiduttaa minua.

Sanat, joita en voi huutaa.. ..kaikuvat päässäni.

En kestä sitä, etten voi kulkea kumpaankaan suuntaan.

En elämään, enkä kuolemaan.

MIHIN ME TARVITSEMME MAAILMAA?

Minun on aivan pakko tuhota tämä kaikki.

Minä en saa kuolla, en saa.