Kaikki mitä sanot muuttuvat liioitelluiksi, ja vääristyvät ajatuksissani.

Merkityksettöminä sanomasi asiat kaikuvat päässäni.

Sano mitä tahansa, minä uskon kaiken.

Ehkä ääneen sanomiesi virheitteni takia,

minulla on tämä pakkomielle olla kaikkea.

Sillä jos en ole virheetön, en voi antaa itselleni anteeksi.

Päädyn vain syyttämään itseäni jokaisesta sanastasi.

Jos olet minusta huolissasi, syytän itseäni lisää.

Mistä tahansa, minä uskon kaiken.

Mikä tämä tunne on joka repii mieltäni?

Verta ei tule, mutta sydämmeeni sattuu.

Tahtoisin heittää sen menemään.