Vihasin ihmisiä joiden luulin uskovan maailmaa ruusutarhaksi.

Vihasin heitä, vihasin elämää, ja tätä kirottua maailmaa.

Mutta itse asiassa se olinkin minä itse,

joka luulin niin.

Kadehdin ja vihasin vain kaikkea mahdollista,

...koska luulin olevani ainoa joka on häädetty pois tuosta ruusutarhasta.

Siksi erehdyin pitämään maailmaa pelkkänä paskana.

Vihasin sitä, niin paljon.

Syytin sitä kaikesta.

 

Mutta lähelläni oli ihmisiä,

jotka saivat minut ajattelemaan. että ehkä maailma ei olekaan niin julma.

Mutta se ristiriita mursi ajatusmaailmani.

En vain voinut hyväksyä,

että maailmassa on sellaisia ihmisiä.

Koska se muuttaa kaikki sanani,

pelkiksi valheiksi.