Jos puhut noin, minä rakastun sinuun,

aivan kuten sunnittelitkin,

ja kun puhut jostain toisesta,

minä repeän,

aivan kuten tahdotkin.

Kaikki mitä sanot,

riuhtoo minua,

kuin syysmyrsky lehteä,

kuin lapsi räsynukkea,

kuin kengänpohjat tupakantumppia,

kuin veitset ihoani,

se repii ja repii ja repii minua.

Kuin leikkaisit saksilla sydämeni kahtia,

ja ompelisit sen taas kiinni.

Mutta minä tiedät, sinä et välitä minusta yhtään,

haluat vain että kaikki maailmassa välittävät sinusta,

että kaikki kuuntelisivat ääntäsi,

että kaikki näkisivät vain sinut.

Minä säälin sinua, inhoan sinua, vihaan, pelkään, halveksun.

Houkuttelet minut puolellesi joka kerta.

Tiedät ettet rakasta minua vaikka kuinka sanoisit niin.

Enkä tiedä, mitä minun pitäisi tehdä,

kun itket yksinäisyyttä ja otat kiinni kädestäni.