Osaan kirjoittaa ja laskea helposti.

Mutta en ymmärrä sen merkitystä ja siksi inhoan niitä.

En tee kotitehtäviä, koska en ole päässyt ensimmäisessä eteenpäin.

Miksi me joskus-- ei,  aina

sanomme olevamme surullisia? Yksinäisiä?

En saa vastausta siihen,

vaikka lisää kysymyksiä kasaantuu harteilleni.

Osaatko ratkaista tämän yhtälön?

Tiedätkö kuinka monta vuotta viimeinen sota kesti?

Voitko sanoa kymmenen sanaa latinaksi?

Pystytkö juoksemaan pidempään kuin eilen?

Ei sillä ole enää väliä.

En tiedä vastausta, en tiedä merkitystä tälle.

Minulla ei ole yhtäkään syytä olla täällä.

Voinko vain mennä virran mukana? Elää vain siksi että olen elossa?

Miksi jokin meissä sanoo,

että haluaisimme kadota? Että haluaisimme kuolla?

Osaatko luetella kaikki epäsäännölliset verbit?

Tiedätkö miten kaukana kuu ja maa ovat toisistaan?

Voitko kertoa miksi eilen satoi ja tänään ei?

Ei kiinnosta. Ei kiinnosta

Kuka heitti unelmansa maahan tallattavaksi?

Kuka värjäsi itse sydämensä mustaksi?

Milloin aiot kasvaa aikuiseksi?

Keneltä minun pitäisi oikein kysyä? Keneltä? Keneltä?