Ei. Ei. Ei. Mä en voi sanoin kuvailla sitä järkytystä,

kun se iski shakkilaudan mun eteeni. Ei. En pysty.

Nää silmät, jotka revähti auki

Nää aivot, joiden syvimpään sopukkaan alkoi kiertämään verta

Se laudan kopsahdus, puisten nappuloiden kolina sisällä

Mitä vittua

Miten mä olin voinut unohtaa

Se kysyi osaanko mä shakkia, mä vastasin olevani "pirun hyvä siinä"

Tää järkytys ei katoa mihinkään

Minne mä olin unohtanut niin ison palan itsestäni?!

Minne ihmeeseen mä olin kävellyt, minne ihmeeseen,

Missä vitussa mä olen jos mä olin oikeasti unohtanut koko shakin ennen kuin näin yhtäkään nappulaa.

Mitä helvettiä Jasmin. 

Mä olen 3 vuotias. Mä olen 3 vuotias. Kaikki mitä tapahtui 3 vuotta sitten on unohdettu ja niin syvälle haudattu kuin en olisi koskaan elänytkään sitä aikaa.

Kuin en olisi sitä ennen koskaan ollutkaan. Tältä musta tuntuu.